Kuukausi: syyskuu 2014

Nyt on saatu lukea siitä, kuinka ihmiset jonottavat, erilaisia tuotteita ”halvalla”.

Mutta onko se todella halpaa, kun tämä Applen tuote on ns. tehdaskorjattu ja lisäksi Apple on lopettanut tämän tuotteen tietoturva-aukkojen korjaamisen.

Suomalainen jonottaa aivan mitä vaan, kun vaan halvalla saa. Tulee mieleen Tankki täyteen ohjelman Sulo Wilén. Joka osti lampaita, kun halvalla sai. Mutta onko se loppujen lopuksi halpaa.

Kaikkein huvittavinta tässä on se, että ihmiset tappelevat näistä ja joudutaan kutsumaan poliisit rauhoittamaan ihmisiä, minä en edes viitsi tehdä sellaista. Ihmiset todellakin ovat valmiita tekeen mitä tahansa saadakseen halvalla.

Itselläni on kyllä Applen tuotteita ja minulla on kyllä hyvin  tuntumaa tästä, mutta minulla on ihan positiivisiä kokemuksia.

Pidän näistä tällä hetkellä siksi, koska minä voin laittaa millä tahansa laitteella merkintöjä ja toisella pystyn seuraamaan kummalla tahansa laitteella.

Lisäksi olen jakanut kalenterini muutamalle henkilölle, jolla on Applen tuotteet myös, joten pystymme seuraamaan onko hänellä jotain tärkeää menoa. Minä haluan siis pitää yhteyttä ja tietää, kuinka saamme asiat sovitettua.

Olen nyt tänään tullut siihen tulokseen, että ihmisllä on mennyt sekaisin Applen uutuus puhelin ja tämä Applen 4 vuotta sittten tullut tuote.

Lisäksi ihmettelen sitä, että miksi ihmiset menevät kaiken maailman juttuihin. Eihän koskaan esim. puhelinta laiteta mikroaaltouuniin, mutta kyllähän senkin on kokeiltu.

No järjenkäyttö on näköjään kielletty, itselleni ei olisi koskaan tullut mieleen laittaa mitään sellaista esineitä mikroaaltouuniin.

Tänään on sitten saanut lukea, että ihmiset jonottaa halpaa tablettitietokonetta. Minä en ymmärrä tätä villitystä. Minulla ei ole sitä vastaa, jos joku haluaa ostaa sellaisen, mutta epäilen, että osa näistä menee huuto.nettiin myyntiiin.

Miten sinä pystyt luottamaan tai korjaamaan luottamuksen, jos se on menetetty?

Ihmissuhteissa sen voit yrittää tehdä keskustelemalla ja sillä, että toinen lupaa parantaa käytöksen. Lisäksi jos hän pyytää vilpittömästi anteeksi ja lupaa, ettei tule enään toistamaan samaa virhettä.

Mutta kuinka sen teet, jos luottamuspulan aiheuttajana onkin viranomainen tai häneen verrattava työtekijä?

Silti sinun täytyisi käydä hänen kanssa neuvotteluja ja kaiken maailman keskusteluja? Se onkin hiukan haastavaa. Jos tiedät vastauksen voisitko kertoa minullekin?

Minä en luota enään heidän edustamaan instanssiin ja kenenkään ammattitaitoon, on todella kurjaa, koska se on minun itsenäisen elämän edellytys, että heidän edustama asia olisi kunnossa.

Mutta jos olet saanut kirjallisesti sen, että olet täysin yhteistyökyvytön, rähjä ja vielä kaikkein hiupuksi aina väärässä oleva tyyppi, niin miten siihen pitäisi suhtautua?

Ei minun tehtävä ole vahtia sitä, että tiedot luetaan ja kirjoitetaan oikein ja vielä ajallaan. Lisäksi ei minun tehtävä ole tarkistaa, että kirjaaja pysyy omassa ammatissa, eikä harjoita toisen ammattia, joka on nimikesuojattu.

Lisäksi viimeksi elokuussa sain puhelimessa lausunnon, että olen itse aiheuttanut tämän omalla toiminnallani. Siis miten ? Lisäksi kaikki yritetään vierittää toisen syyksi. No, jo pomppasi.

Nyt olen ihan  tosissani miettinyt miten jatkan eteenpäin, kun ei ole ketään kehenkä luottaisin. Neuvonpitoja on turha käydä, koska niiden lupauksia ei kuitenkaan kukaan muistaisi kuukauden päästä ja kukaan ei edes yrittäisi kunnioittaa sitä.

Se on minun ajantuhlausta, kyllä minulle voi aika paljon vittuilla, mutta kannattaa muistaa se, että jossain on raja ja kun se ylittyy lakkaa meikäläinen pitämästä yhteyttä ja tekemästä yhteistyötä kokonaan.

Kävin sitten tänään pitkästä aikaa lukemassa Valviran sivuja.

Sieltä seikkaituani huomasin, että terveydenhuollon ohjelmistotkin ja niiden toimiminen kuuluu Valviralle.

Nyt ihmettelen, ettei Valvira ole ottanut kantaa siihen, kuinka terveyskeskuksen päivystyksen tilastointi menee sekaisin, jos siinä suljetaan potilastiedot heti, jos oikeus lukea potilastietoja on ns. mennyt.

Tein tästä huomautuksen tai kirjelmän Sosiaali- ja terveysministeriöön ja keväällä tutkinta pyynnön paikalliselle poliisille.

Tosin sieltä tuli syyttämättä jättämis tai tarkemmin tutkinnan lopettamis päätös, kun oli ns. vähäpätöinen juttu heidän mielestä.

Tosin en edelleenkään ole saanut tätä poliisia kiinni, kun hän ei ole vastanut soittopyyntööni ja olen jättänyt hänelle yhteensä kolme.

Tein sitten kantelun ja kantelu koski siitä, että riksopoliisi ei ole vastanut soittopyyntööni, jotka olen hänelle jättänyt viimeisen kerran 25.9., joten hän on varmasti palanut lomalta, kun lomalla tai ei ottanut puheluita vastaan heinäkuussa ja elokuussa 2014.

Jätetään nyt nimi pois, vaikka hän on ns. julkisessa virassa. Mutta tällä paikkakunnalla tuntuu asuvan kyseinen perhe ja sukunimi on hiukan erikoinen, joten kaikki paikkakunnan asukkaat tunnistaisivat hänet. (Olen lisänyt tähän päätöksen ja tietoja 25.11.2014, kun Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanteluratkaisu koskien tutkinnanjohtajan menettelyä, annettu 28.10.2014)

Priorisointisäännös antaa oikeuden asettaa asiat tärkeysjärjetykseen, mutta ei oikeutta jättää kokonaan vastaamatta soittopyyntöön. Viranomaisella, kun on myös ns. velvollisuuksia, kuten jos kirjoitat eduskunnanoikeusasiamiehelle ja oikea paikka on vaikka Mikko Paateron työpyötä, siirtää tämä eduskunnanoikeusasiamies sen Paaterolle. Lisäksi hän laittaa tälle kantelijalle kirjeen siitä.

Huomautuksessa todetaan, että kiire ei saa olla syy siihen, että jätetään vastaamatta soittopyyntöön.

Poliislaitoksen ratkaisu on seuraavanlainen:

Poliisilaitos kiinnittää rikoskomisario Xxx. Xxx  huomiota siihen, että virkamiestä velvoittavaan hyvään hallintoon kuuluu hänelle jätettyyn soittopyyntöön vastaaminen.

Perustelut

Perustuslain 21 § mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsittellyksi asaianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Tähän perusoikeutena turvattuun hyvään hallintoon kuuluu palveluperiaaatteen osana myös kysymyksiin ja tiedusteluihin vastaaminen, josta on myös nimenomainen säännös hallintolain 8 §:ssä. Säännöksen 1 momentin mukaan viranomaisen toimivaltansa rajoissa vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.

Saadun selvityksen mukaan rikoskomissaario Xxx.Xxx ei ole vastanut Xxxn hänelle jättämiin soittopyyntöihin tultuaan lomalta töihin elokuun puolessa välissä. Xxx perustelee menettelyään sillä, että etenkin kesäloma-aikaan tutkinnanjohtajan on asetettava niiden luonteen perusteella poliisilain 1 luvun 6 § 2 momentin mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Xxx mukaan hänen työtilanteensa kantelussa tarkoitettuna aikana Xxxn tutkinnanjohtajana oli lisäksi sellainen, ettei työaika riittänyt kaikkiin soittopyyntöihin vastaaminen.

Rikoskomisario Xxxllä on ollut asianmukainen laillinen peruste ja jopa velvollisuus asettaa lomalta tullessaan työtehtävänsä niiden luonteen ja työtilanteen vaatimaan tärkeysjärjestykseen ja lykätä Xxxn vähemmän tärkeäksi arvioituihin soittopyyntöhin vastaamista myöhemmäksi. Tämä ns. priorisointisäännös ei kuitenkaan ole antanut Xxxlle oikeutta jättää kokonaan vastaamatta Xxn soittopyyntöön (poliisilakia koskeva hallituksen esitys HE 224/2010).

Lisäksi yksi asia on nyt ainakin selvillä kiitos JulkiTerhikin.

Minä tulen todellakin takistamaan aika usein heidän pätevyyden.

Tässä on todellakin ollut tapahtuma rikasta elämää äidin ja isän elämässä…

Äiti ja isä siis asuu todella lähellä minua.

Ensin naapuritalossa harrastetaan ns. piirinmestaruuskisoja, kuten sisareni näin kiteytti asiaa. Ammuttiin ilmaan käsiaseella perheriidan tai jonkun muun vastaavan päätteksi. No, poliisithan tulivat tietenkin aika nopeasti, mutta kun paikkakunnalla ei ole poliisia virka-ajan jälkeen oli tämän tulo tietenkin kestänyt noin 20 minuuttia.

Ei mennyt viikkoakaan, kun paikkakunnan todella tunnettu kansanryhmä ja nyt ei puhuta ihan suoraan jostain tietystä kansanryhmästä vaan itse aiheutetusta asiasta. Päihteiden väärinkäyttäjä keräsi vesisateessa neljä tuntia taikasieniä, ei häntä vaivanut mikään eikä pieni vesisadekkaan vaivannut.

Isää alkoi todella kiinnostaa tämän henkilön touhut, joten hän oli mennyt ja kysellyt kaikkea, joten hän sai todella hyvän oppitunnin näistä taikasienistä ja kuinka pajon mitenkin sitä kuuluu käyttää.

Isä on todella hyvä kuntoinen ja sosiaalinen, joten hän ei ihan helposti hätkähdä mitään. Kukaan muu ei tietenkään oikein uskaltanut mennä kyseleen tältä yhtään mitään, mutta isä on sellainen ollut aina, kun asia kiinnostaa alkaa hän kyseleen, yleensä ei edes kerro toiselle mitään, jos et kysy. Eli todella luetettava myös, jos haluat siis kertoa sellaisia asioita.

Taas meni pari päivää tuli paikallinen ambulanssi taloyhtiön pihaan ja näytti olevan ihan pihalla. No, hiukan aikaa oltuaan oli naapuri kysynyt ohimennen mitä etsitte. No, kävi ilmi, että amnulanssi on metsän väärällä puolella eli taas väärässä osoitteessa.

Nämä kaikki tapahtui viikossa.

Nyt eilen sain taas kuulla kuinka naapurin pyykinpesu ja vaatteiden narulle ripustaminen on todella rankkaa. Eli päihteiden väärinkäyttäjä asuu taloyhtiön kunnan omistamassa tilapäisasunnossa, jossa voi asua noin kuukauden. Hänen pyykkien narulle ripustaminen oli jo toimitus, mutta se tarvitsi pihassa 45 minuutin päiväunet.

Lisäksi muistettin kertoa kunka sienimetsällä ollut päihdeongelmainen kärsii kovastaa kivusta terveyskeskuksen sairaanhoitajalle, mutta silti heti voi juosta vaikka kilometrin ja jalkaa ei tarvitse enään ontua.

Tässä on todella tragikoomista rahaa löytyy kaiken maailman päihderiippuvuuden hoitoon, joka on itse aiheutettu. Siihen hei ole rahaa, vaikka olet sairastanut sairautta koko ikäsi ja et todellakaan ole itse aiheuttanut sitä.

Jotenkin on yhteiskunnan arvot ja moraali yms. ristiriidassa minun oikeudentajun kanssa.

Kuten olen katsonut ohjelman piripäiväkirja ylen areenasta. Tämä oli todella surullinen ohjelma, mutta jos todella haluaa eroon huumeista ei koskaan pitäisi mennä yhteen toisen päihderiippuuden kansssa kamppailevan henkilön kanssa heti.

No toinen klassinen virhe oli se, että hän palasi kotiin äidin luokse, jonka kanssa hän myös oli käyttäny päihteitä. Todella äidin tehtävä onkin tuollainen.

Lopuksi tämä tyttö todellakin retkahti uudestaan suonensisäisen huumeiden käyttään.

No yksi todella silmiin pistävä asia oli se, että tämä nuorinainen on tunne-elämältään todella lapsen asteella, vaikka hän oli jo ohjelman aikaan noin 18 – 20 vuotias, eli hänen tunne-elämä ei todellakaan ole tullut aikuiseksi. Ei ketään miestä tai poikaystävää kuulu jättä siten, että unohtaa kertoa toiselle tai tekstiviestillä, mutta jokainen omalla tyylillänsä.

Tässä tulee nyt se mikä on minulle ihan vaikea asia. Helsingin sanomissa oli sitten juttu siitä, että kun tämä tyttö kertoi lopussa, että hänellä ei ole unelmia. Että jokaisella pitäsi olla mahdollisuus ja unelmia. Nyt kysyn, kuinka monta mahdollisuutta ihmisen pitää saada ja kuinka paljon näihin itse aiheutettuihin ongelmiin pitää syytää yhteiskunna varoja?

Missä on minun oikeuteni ja miten minun unelmat eivät ole toteuttamisen arvoinen?