Kuukausi: elokuu 2014

Nyt olemme päässeet elokuuhun ja hellettä tuntuu piisaavan tänä vuonna.

Ihanaa on kun elokuussa alkaa taas ns. Suomi niminen valtiio saamaan toimintaansa jaloilleen, kun kesäkuussa sanotaan virastossa, että päätöksiä ei tehdä ennen, kun lomat on pidetty ja itse loma on heinäkuussa.

Nyt alkaa suomessa toimita virastoissa olla taas normaalia, kävin eilen varaamassa lääkärillie ajan, heinäkuussa kun yritin ei ollut mahdollisuutta saada. Onneksi sain vielä elokuulle ajan, koska on hiukan hankalaa olla, kun ei tiedä koska pääsee asiasta keskusteleen ja tänä syksynä olisi tarkoitus yritää vieroittaa minun riippuvuutta aiheuttavasta kovasta kipulääkkeestä, jonka käyttöä olen koko ajan vastustanut.

Minä vastustan lääkkeitä, jotka aiheuttavat riippuvuutta mikäli tämä voidaan hoitaaa ilman lääkettä.

Tämä on oma mielipiteeni ja jos joku kokee tai haluaa käytää voi minun puolesta käyttää ihan vapaasti, en ala moralisoimaan. Ei minulla ole oikeutta vähätellä toisen kipua. Jokainen tekee omat ratkaisut ja sen hetkinen tilanne varmasti sanelee myös ratkaisua tai päätöstä.

Minulle kipu on maksanut paljon, todella paljon.

Minä kaipaan elämältä sisäistä rauhaa ja sitä, että minua kuunnellaan ja kunnioitetaan.

Niin minäkin yritän kunnioitta perhettäni, ystäviäni ja sitä elämän kumppania on se sitten kuka tahansa.

Lisäksi täytyy myöntää, että minä olen ollut todella uupunut ja turhautunut siihen, että minua ei  kuunnella….

 

Nyt on käyty lomalla hyvässä seurassaa.

Olin siis lomalla, sisaren perheen ja omani perheen kanssa, hotellissa yöpyen.

Matka meni hyvin, mutta Tallinnassa oli vielä kuumempi, kun suomessa ja yksi asia oli todella ihmettelyn aihe. Koirat oli suoraan auringon paisteessa kuumassa asfallilla ilman vesimahdollisuutta keräläisen kanssa. Suomessa olisi varmaan jo poliisikin puuttunut asiaan. Se taisi olla ihan  tahalteen tehty,  että saataisiin enemmän rahaa, olimmehan ihan Viru hotellin vieressä.

Voin kuulostaa julmalta, kun en anna, kerjäläiselle suomessakaan rahaa, mutta perustelen sen sillä, että ei sieltä Romaniasta todellakaan tule ne kaikkein köyhimmät tänne kerjäämään, vaan kyllä ne jää kotimaahan, Virossakin nämä näytti olevan samaa kansanrotua, kun Suomessa.

Minä en halua tietoisesti tukea ns. järjestäytynyttä rikollisuuutta, joten mielummin olen antamatta kerjäläiselle rahaa, mutta jos hän haluaa voin ostaa ruokaa ja juomaa, vaikka koska ihan suomalaisellekin. Minä itse olen siis niitä ihmisä, joka voi olla pari päivää huonommalla ruualla, jos ystävä tarvitsee ruokaa ja ei ole rahaa, voin siis lähteä hänen kanssa kauppaan ja maksaa kyseisen laskun. Silloin kyllä joutuisi ostamaan kohtuuhintaista ja täyttävää ruokaa, muutaman kerran olen näin tehnytkin.

No, palataas takaisin matkalle, kun luovutimme hotellihuoneen, päätti seurueen miehet mennä taksilla terminaaliin ja viedä matkatavarat terminaalin matkatavarasäilytykseen, kun matkalaukkuja oli todella paljon. No, ensin nostetiin painavimmat ja sitten se yksi tyhjä matkalaukku. Taksikuski oli ihan ihmeissäsän, kun ei kaikki olletkaan  niin täynnä tavaraa, kysyi hän ”Onko tavara loppunut kesken Tallinnasta?” Ei ole voin kertoa, mutta emme vaan tarvinnet kaikkea ja sitten tuli se, että jotkut asiat ajattelimme ottaa laivasta ja pakata kunnolla, koska terminaalissa suomen puolella olisi ollut todella inhottava alkaa keräileen tavaroita.

Joten summa per ladum, kaikki tuli kotiin ja matka oli onnistunut ja iloinen matka, kaikki sai jotain kivaa mukaansa ja kaikilla oli väsyneet jalat….