Olen pitkään miettinyt nyt tätä asiaa .  .  .

Onko ihmiset menettänyt järkensä keskustelupalstoilla?

Minä en osaa sanoa siihen vastausta, mutta minusta on alkanut tuntua, että on. Ollaan erittäin jyrkkiä ja samaa asiaa toistetaaan ja toistetaan, ei kunnioiteta toisen mielipidettä lainkaan.

Tässä blogissani olen pyrkinyt, että en kirjoitta asioita, jotka ovat ns. valtiovallan tai kunnallisessa päätöksen teossa vallalla. Aina ei voi olla ihmettelemättä, kuinka esimerkiksi keskustelupalstat, joita suomessa on monia Facebookin puolella ja esimerkiksi Suomi24 sivuston kaltaisia.

Suomi24 kaltaiseen keskustelupalstaan pystyy kirjoittamaan anonyyminä, joka suotanee heille.

Facebookissa on taas mahdollisuus esiintyä keksityllä nimellä, tosin tämä on kriminalisoitu  syyskuussa 2015. Facebookissa on erilaisiä ryhmiä, jotka toimivat joko pelkästään jonkun tietyn asian agendalla. Se ryhmä voi olla julkinen, suljettu tai salainen ja suljettu.

Onneksi tälläiset viha sivustot tai kirjoitukset voidaan ilmiantaa ja mahdollisesti kirjoittajat voivat joutua niistä vastuuseen.

Minä en ole ilmiantanut yhtään tälläistä, mutta en ihmettele, jos jossain joku sellaisen tekee.

Kyllä ne kirjoitukset joskus ovat aika törkeitä ylilyöntejä.

Miksi kirjoittaa samaa asiaa kymmeneen kertaan tai saman suuntaisia viestejä jokaiseen keskusteluun. Eikö se ole puuduttavaa?

Minusta on todella turhauttavaa.

Moni on varmasti ihmetellyt miksi en kirjoita omaa mielipidettäni kaikkiin paikkoihin. Olen sen tehnyt muutaman kerran ja se saa riittää. En ole muuttanut mielipidettäni, joten kun muutan kerron sen sitten kyllä.

Tässä muutma linkki, jotka kannattaa lukea ajatuksella :

Oikeusministeriön lausuntopyyntö

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/142011keskustelupalstojenyllapitajienvastuu.lausuntotiivistelma/Files/OMML_14_2001_lausuntotiivistelma_32_s.pdf

Keskustelupalstojen ylläpito

http://yle.fi/uutiset/keskustelupalstojen_yllapitajat_vastuuseen_vihateksteista/5330140

Facebookin feikkiprofiilit (jos tälläisen profiilin haltija syyllistyy rikokseen, on tämä asianomistaja rikos ja uhrin täytyy vaatia tekijälle rangaistusta)

http://yle.fi/uutiset/identiteettivarkaus_ei_enaa_pelkkaa_petkuhuiputusta_vaan_oikea_rikos/8255013

Toimittajan vastuuohjeistus

http://toimittajanrikoslaki.fi/

Nyt olen pitkästä aikaa alkanut miettimään, miksi kahden aikuisen ihmisen talous on aina hiukan sekaisin, jos jotain yllättävää tulee.

Olen monta vuotta nyt asunut taloyhtiössä, jossa on mukavia naapureita, jotka vielä haluaa käydä metsässä poimimassa mustikoita ja puolukoita.

Joka vuosi olen ostanut heiltä talven varalle nämä marjat, lisäksi mansikat torilta, tänäkin vuonna.

Nyt tulee se suurin ongelma aina, kuinka säilön ne?

Tietenkin pakastan, mutta aina tuntuu olevan liian pieni pakastin.

Nyt totesin, että tulevana talvena otan ja sulatan pakastimen, sillä nyt pikaisella katsomisella se on aivan jäässä ja sieltä löytyy todella kauan ollutta tavaraa, ihan tosi todellakin sellaista, jonka olemassa olon olen unohtanut ja en ehkä tiedä, koska se on ostettu tai saati tehty.

No ei muuta, kun poistoon vaan, mutta onko siinä mitään järkeä heittää ruokaa roskiin? Minusta ei siinä ole, mutta jos et tiedä, koska  on tehty, niin silloin on ehkä järkevintä laittaa pois.

Todellisuudessa tämä on suoraan sanottuna rahan roskiin heittämistä, mutta ehkä ensi talvi antaa minulle paremmat valmiuden, kun taidan tehdä sen, että yritän ottaa meidän perheen keittiönkin haltuun yhtä suudella tarkkuudella, kun olen ottanut kodin siivouksen, joidenkin mielestä.

Olen kyselijöille kertonut, että tämä on minun kotini ja minun valtakunta En ajo antaa muiden ihmisten määrätä, kuinka kodissani eletään tai ollaan. Minä vietän täällä suurimman osan päivästä, joten siisti ja mukavasti sisustettu koti on minulle todella tärkeä asia.

Ajatuksissani ole ollut aina aikeissa kirjoittaa, mutta jostain syystä en ole saanut tehtyä sitä.

Kesä vuonna 2015, missä se on?

Ei ainakaan ilmojen puolesta voida sanoa, että se meni jo, vaikka kalenteri on jo elokuun puolella. Eihän elokuu yleensä merkitse mitään, että ollaan jo ohitettu kesä, mutta kyllä nyt voidaan puhua loppukesästä, sillä eihän tässä välttämättä ole kuin muutaman kuukausi ja voi olla jo lunta maassa. Tosin on aika harvinaista…

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen tästä kesästä, kylmyys, sateisuus, unelmat ja pettymykset.

Unelmista yhden olen pystynyt toteuttamaan ja se oli todellakin sen arvoista, tosin silloinkin oli todella kylmä keli. Jos oikein olisi ollut pukeutunut olisi tarvittu pilkkihaalari, että olisi tarkennut katsomossa, siis ihan tosi pilkkihaalari.

Olen kauan ollut kirjoittamatta, mutta hei ei ole mitään erikoista tapahtunut.

Ei ole vaan tuntunut siltä, että haluaisin kirjoittaa.

Mutta nyt on, olen pitkän aikaa seuranut ihmisten toimitaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Ollaan heti kirjoittamassa sinne päivitystä, mutta ei mietitä mitä kirjoitetaan ja se kohderyhmä on myös joskus hakusessa.

Sosiaalisessa mediassa on mahdollisuus olla itse ja ottaa kavereita, jakaa heille vain asioita. Sitten on mahdollisuus liittyä johonkin ryhmään. Erilaisia ryhmisä on ja niiden julkisuus voi olla myös erilainen.

On julkinen ryhmä, jonka näkee kaikki jotka haluavat lukea, mutta kommetoimaan pääsee vasta, kun on liittynyt ryhmään.

Suljettu ryhmä on sellainen, jonka kirjoitukset näkee vain jäsenet.

Salainen ryhmä on sellainen, jonka kirjoitukset näkee vain ryhmän jäsen, mutta esimerkiksi facebookin hausta sitä et löydä, vaan sinun tarvitsee tietää jotain muuta kautta kyseinen ryhmä.

Tämä ryhmä ei myöskään näy tietääkseni kenellekään sosiaalisen median kaverille, jos he eivät ole saman ryhmän jäsenenä.

Ryhmät ovat jokun  henkilön ylläpitämiä ja he myös voivat olla hyväksymättä jäsenyyden.

Nyt on tultu alkukevääseen eli maaliskuun alkuun ja aletaan saada ensimmäisiä kevään auringon säteitä.

Nyt alkaa näkyä talven jälkeen se, kuinka paljon olemme roskanneet rakkaan suomineidon luontoa. Ei tosin kaikki, mutta osa meistä varmasti heittää sen nenäliinan luontoon. Tai mahdollisesti emme kerää lemmikimme jätöksiä pois.

Minulla ei ole koiraa tai kissaa, mutta jos sellainen olisi, ehdottomasti keräisin hiedän jätökset pois luonnosta.

Olen kiertänyt hiukan Balttiassa ja käynnyt Lontoossa. Siellä ei juurikaan kadulla törmänyt roskiin. Lontoossa on jopa roskapoliiseja, jotka selvittävät kenenkä roskat on ja sitten tulee sakko. Tämä sakko on ollut joskus aikoinaan 10 puntaa. Ja täytyy myöntää, että jos suomessakin saisi roskaamisesta automaattisesti 50 euron sakot, Ja poliisit todellakin selvittäisivät nämä rikokset.

Olisi suomineitokin siisti ja kaunis paikka esitellä.

Itse olen ajatellut, että kohta olisi aika pestä ensimmäisen kerran ikkunat ja sitten yrittää pitää ne puhtaana näin, kun ei ole pakkasia.

Takatalvi ehkä tulee vielä, mutta kyllä on ihanaa, kun tulee kevät ja kesä. Luonto herää eloon ja valokin tulee taas. Minä rakastan kevättä, kesää ja lämpöä.

Talvikin on ihan jees, mutta minun kroppa ei tykkää siitä.

Olen tässä pitkään ajatellut miten ihmiset kirjoittaa facebookin keskusteluryhmissä ihan mitä sattuu ja ihan miten haluaa.

Ei muisteta, että jotkut ovat julkisia ja kaikki voivat käydä lukemassa vaikka ei kommetoida voi muuten kun liittymällä jäseneksi.

Aloitus voi olla hyvin provosoiva ja sitten ihmetellään, kun toinen kirjoittaa ihan tarkoituksella siten, että saa aloittajan suuttumaan.

Moni ihminen kirjoittaa oman elämäntilanteen, -katsomuksen ja -kokemuksen mukaan. Kaikkia näkökulmia ei voida tuoda asiayhteyteen jo sen vuoksi, että kommentti kannattaisi yrittää saada mahdollisimman lyhyeksi. Joten poikkeuksia ei välttämättä tule kirjoitettua.

Lisäksi keskusteluun tuodaan provosointi mielessä vanhoja kommentteja, mutta unohdetaan asia yhteys. Sillä jos viittaa keskustelussa toisella foorumilla käytyyn keskusteluun täytyisi myös laittaa linkki tähän keskusteluun tai foorumiin, näin jokainen lukija voi itse käydä lukemassa alkuperäisen tekstin ja tehdä omat johtopäätökset.

Tämä muuttaa sitä keskustelua ja täysin.

Lisäksi jos olet joskus avanut keskustelua jostain ja siinä kommentoinut jotain rafaavaa, mutta se ei liittyy keskusteluu, vaan sillä yritetään provosoida vaan keskustelijoita.

Miten esimerkiksi kouluruuan tason keskusteluun kuuluu nuorison tupakointi paikallisen marketin pihassa?

Tietääkseni koulun alueelta ei saa poistua kesken koulupäivän, lisäksi tupakka ja alkoholituotteita ei saa myydä alle 30 vuotta näyttävälle henkilölle, joten periaatteessa kaupasta sitä tupakkia ei alle 18 vuotiaan ei ole mahdollista ostaa.

Toinen ääripää on se, että facebookiin tehdään erilaisia muistoryhmiä jossa mielestäni lietsotaan vihaa, kuten porilaisen 17 vuotiaan tytön tapauksessa.

https://www.facebook.com/groups/339294962927968/?notif_t=group_r2j_approved

Onkohan tämän tytön vanhemmat nyt todella ylpeitä meistä?

Minun vanhemmat eivät edes tietäisi tälläisestä ryhmästä ennen, kun joku kertoisi heille, koska he eivät ole facebookissa ja eivät ole koskaan käyttäneet sosiaalista mediaa, osa näistä keskusteluista muuten voidaan tulkita vihakirjoituksiksi.

Minä en lähtisi ihan näin kovalle linjalle.

Nyt on päästy jouluun.

Monelle se on ilon ja hiljentymisen juhla, jota vietetään yhdessä perheen kanssa. Minä vietän sen oman perheeni kanssa ja tähän kuuluu vierailut sisarusten luona.

Hautausmaalla en käy tai paremminkin se ei ole kuulunut koskaan jouluperinteeseen lapsuudessa. Omien vanhempien sukulaiset ovat haudattu kauas täältä missä asumme, joten lähempänä asuvat sukulaiset ovat käynneet viemässä hautausmaalle kynttillät.

Perinteeseen kyllä kuuluu  joitakin asioita, kiireellisemmät kotityöt on yleensä pyritty tekemään ennen joulurauhan julistamista, sen jälkeen ei tehdä mitään kotityötä kovalla kiireellä vaan pyritään rauhoittumaan ja viettämään aikaa  perheen kanssa.

Tänäkin vuonna menemme sisarelle siten, että joulupukki tulee, on kiva nähdä se lasten riemu. Varsinkin nyt kun tiedän, että yksi heistä saa sen kauan kaipaaman asian lahjana.

Kun yritimme viimeksi maanantaina sanoa, että jos vaikka joulupukki toisi sen sinulle, ei kuulemma voi tuoda, kun ei ollut listalla, yritettiin sanoa, että äiti laittoi joulupukille vielä erikseen erityispyynnön tekstiviestinä tai oliko se sähköpostissa ei, ei se voi sitä tuoda. No, tiedän että se joulupukki tuo sen hänelle. On vaan kiva pystyä toteuttaan lasten toiveet, kun ne ei ole ihan mahdottomia. Joskus ne toiveet ovat vaan ihan mahdottomia toteuttaa. Mutta nyt ei ole tällä kertaa.

Joten oikein rauhallista joulua kaikille ja pidetään huoli toisistamme.

Nyt on sitten saatu lukea kuinka eduskunta on äänestänyt tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, suurivaliokunta on päättänyt puoltaa lakia. Hyvä näin.

En ole koskaan ollut uskonnollinen, joten ihmettelen miksi kirkko tähän on taas saatu sotkettua, kirkko ei ole virallisesti muuttanut omaa kantaansa. Arkkipiispa Kari Mäkinen on kyllä ottanut kantaa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, minä tosin tulkitsen sen hänen omaksi mielipiteeksi.

Monet ovat kirjoittaneet aika kovaa kritiikkiä ja homo vastaisia mielipiteitä, mutta kuinka moni vanhempi tulee ajattelleksi, että jos se oma lapsi lukee ne tekstit, vaikka noin 2 – 5 vuoden kuluttua ja ovat silloin nuoria aikuisia ja kuuluvatkin tähän vähemistöön. Miten sitten oma tytär tai poika voi tai uskaltaa kertoa omalle äidille tai isälle, että minä kuulun tähän vähemistöön ja elän nyt sellaisessa parisuhteeessa.

Eilen tuli dramatisoitu ohjelma, joka perustuu tosi tapahtumiin, sitä en tiedä, kuinka paljon on dramatiikkaa lisätty, mutta se ei ole nyt pointti.

Transseksuaalisuus on vaikea asia, mutta miten voit olla niin asenteellinen, että pahoinpitelet häenet sairaalakuntoon. Kuten ohjelmassa mieheksi syntynyt henkilö oli yhtä leikkausta vaille nainen.

Asia tuli hänen ns. poikaystävälle ilmi tai paremminkin hän kertoi asian kyseiselle henkilölle. Poikaystävä ei ottanut asiaa ihan ns. rennosti.

Joten kyseinen henkilö suri asiaa ja vahingossa poikaystävän työkaveri kuuli keskustelua, jota tämä kävi omien ystävien kanssa ei tietenkään kaikkia. Ja tätä keskustelua, ei ollut tarkoitettu hänelle remontti miehelle.  Tämä  poikaystävä ja tämän työkaveri tekivät remonttia  kyseisessä kohteessa. No, ihminen on utelias ja monen mutkan jälkeen poikaystävän työkaveri näki hänet alasti ja koska naisen ruumilla  on miehen sukupuolielimet oli tästä syntynyt painiottelu.

No, tämä johti siihen, että tämä osittain miehen ruumissa oleva nainen joutui teholle, tämä oli kuulemma vahinko. Vahinko johti vaan siihen, että tämä kyseinen henkilö on nyt haudattu, kun menehtyi painiottelussa saamiin vammoihin.

Mitä tämä vahingon aiheuttanut henkilö sai ?

Sitä ei ole kerrottu, mutta minusta tuollainen henkilö, joka aiheuttaa painiottelullaan toiselle tehohoitoa tarvittavia vammoja ja vielä vammoihin menehtymisen, on tuomittava vähintään törkeästä pahoinpitelystä. Mitä väliä sillä on vaikka hänellä oli miehen sukupuolielimet, koska ei hänellä ollut poikaystävän työkaveriin suhdetta. Tältä poikaystävältä olisi tämä työkaveri kysyä, että onkohan kaikki kerrottu sinulle.

Ei se kuulu työkaverille, minkälainen suhde sinulla on, pääasia on, että sinulla on hyvä olla, se on kaikkein tärkeintä.

En usko, että oma lapsi olisi silti huonompi tai yhtään sen vähemmän rakas vanhemmille, mutta minkälainen viesti on silti annettu? Kyllä minua olisi hiukan pelottanut nuorempana kertoa omille vanhemmille, että en muuten ole ihan samanlainen, kun muut. Varsinkin jos ja kun tiedän, että vanhemmillani on juuri se ei niin kiva asenne tätä vähemistöä kohtaan.

No, kuten varmasti nyt joku ajattelee, että arvot voi muuttua, kyllä ne voi muuttua, mutta oma asenne tulee varmasti ns. ajattelun aiheeksi, kun se joutuu kyseenalaiseksi.

Onkohan vieläkin sitä, että jos oma lapsi ei ole sitä mitä halutaan, tehdään hänestä perinnötön? Minä en odota saavani perintöä. Toivon sydämmessäni, että äiti ja isä ymmärttää nauttia elämästänsä vielä, kun pystyvät ja  ihan reilusti käyttävänsä omalla työllään ansaitut rahat ja nyt eläkkeensä. Sen varaan en ole rakentanut tai rakentamassa omaa elämääni. Minun onnellisusu ei tule sitä kautta, vaan se tulee  ihan muista asioista, kuten mielekkäästä tekemisestä, ymmärtävistä ystävistä ja ennen kaikkea hyvästä puolisostani. Rakastan häntä todella paljon ja vaikka joskus haluaisin lähettää hänet ambomaalle, en tosipaikan tullen halua luopua hänestä.

Olen tässä pitkään ihmetellyt ihmisiä, että miten he hoitavat oman tietoturvan.

On ihmisiä, jotka kertoo aivan kaiken facebookissa ja sitten niitä jotka ei kerro mitään, julkisesti. Kavereille sitten sitäkin enemmän. Minä myönnän kuulun tähän ryhmään.

Joskus olen katsonut ihmisten facebook profiilin ja huomaan heidän oma profiili on suojattu siten, että pääsen esim. lukemaan vaimon facebook päivitykset, vaikka itse kyseisen henkilön tiedoissa ei ole muuta, kun että vaimo on se ja se.

Vaimon profiilissa sitten esitellään perheen kaikki lapset ja vielä se iänikuinen koira ja kissa. Autokin on kuvassa ja sen rekisterikilvet on näkyvissä, Trafin tietojärjestelmästä on sitten helppo ottaa tiedot, jos ei ole huomattu estää.

Toinen vaihtoehto on, että en ole kaveri, mutta minulla on yhteinen tuttava ja pääsen sitä kautta haluamaani profiiliin lukemaan tietoja, eli kaverinkaveri voi lukea kyseistä profiilia.

Minulla on niin, että se mikä on julkista on todella tarkoituksella julkista, mutta kaverit näkee vain päivitykset, ei kaverinkaverit ja kuvat olen tarkasti miettinyt mitä laitan sinne, esimerkiksi kotiani kuvaan aina siten, että ei näy kaikki asiat.

Facebookista, kun voi ottaa kuvan kuka tahanssa käyttöön, tosin sama on kaikkialla, jos kuvan laitat internet sivustolle.

Internet kun on vapaa media ja kukaan ei valvo sitä, mitä sinne laitat.

Tosin Facebookin säännöt taitaa kieltää pronogaafiset kuvat, mutta joskus se valvonta ontuu siellä.

Internetin toiminnassa kannattaa muistaa, että se on melkein, kun päivän lehteen kirjoittaisi asioita yleisönosastolle, eli jokainen voi lukea ja tietenkin, kun joku lukee niin tekeee siittä omat johtopäätökset ja joskus ennakko-oletuksen, niitä ei voi välttää.

Jokainen lukia, kun vaistomaisesti peilaa lukemaansa oman elämänkatsomuksen ja oman elämänkokemuksen kautta.

Internetissä on erittäin tärkeää, myös tietää, mitkä sivustot ovat jonkun julkisen yhteisön tai yrityksen ylläpitämiä sivustoja.

Kukaan ei vahdi / valvo, mitä kirjoitetaan internettiin. Kukaan ei täten myöskään tarkista pitääkö tieto paikaansa. Yleensä kuntien, valtion ja yritysten viralliset sivut ovat näitä www-sivuja, joiden jakamaan tietoon voi suhtautua siten, että se pitää paikkaansa. Tosin olen joskus joutunut huomauttamaan, kun kunnan www-sivujen tietot ovat 2-vuotta vanhoja, joten näihinkin tietoihin, joskus joutuu suhtautumaan varauksella. Eduskunnan oikeusasiamies tosin huomautti kuntaa tästä.

Esimerkiksi Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu), on sellainen sivusto, jonka tietoja harrastajat pitävät yllä, tosin siellä taitaa olla joku tarkastusmetodi, että tieto aika usein pitää paikaansa, mutta jos sieltä lainaa jotain, olisi hyvä laittaa linkki, mistä tieto on otettu, eli mainita tiedon lähde, silloin tämän tiedon lukia voi itse tarkistaa ja arvioida tiedon oikeellisuutta.

Jos esimerkiksi haluat lukea  Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston alaisuutteen kuuluvia asioita voit aika hyvin luottaa heidän www-sivulla olevien tietojen oikeellsuuten (http://www.valvira.fi/).

Heidän kautta esimerkiksi löydät terveydenhuoltoalan ammattipätevyys tiedot eli JulkiTerhikki, joka kertoo kenellä on oikeus harjoittaa, mitäkin nimekesuojattua ammattia terveydenhuollon alalla (http://www.valvira.fi/tietopankki/rekisterit/terveydenhuollon_ammattihenkilot) ja onko tätä jotenkin rajoitettu. Jos terveydenhuolloon ammatilaisen oikeutta rajoitetaan, kirjoitetaan se myös suomen viralliseen lehteen, samoin jos rajoitus poistetaan. Suomen virallisesta lehdetä löytyy muutenkin mielenkiintoista tietoa.

Virallinen lehti ilmestyy kolme kertaa viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Pyhäpäiviä lukuunottamatta. Kuukauden ensimmäiset numerot poikkeavat ilmoitusjaottelultaan muista lehdistä. Tämän lehden voit käydä halutessasi lukemassa kirjastossa tai tilata kotiisi.

Moni katsoo tietoja Wikipediasta, mutta ei muista tuota pientä eroa, mikä eroittaa, että tiedon oikeellisuutta ei välttämättä ole tarkstettu.

Wikipedian tietoon täytyy suhtautua vielä kriittisemmin, kun Valviran www-sivuilla olevaan tietoon.

Valviran sivulla olevan tiedon on kirjoittanut henkilö, joka on työnsä kautta tutustunut tietoon ja sitä kautta pystynyt varmistmaan sen oikeellisuuden, mutta kuka on kirjoittanut Wikipedian tiedot?

Sitä ei välttämättä pystytä jäljittämään mitenkään ja sen on voinut kirjoittaa esimerkiksi peruskoulun yläaasteikäinen henkilö, jolla ei ole mitään todellista tietoa, ei esimerkiksi tutkimustietoa tietojen  tueksi.

Nyt on marraskuun loppu ja pikku hiljaa monessa perheessä aloitetaan hössöttämään joulua.

Mitä se joulu on?

Monelle se tarkoittaa mukavaa  yhdessäoloa, mutta joillekin hampaiden kiristystä ja ikäviä asioita.

Minulle se tarkoittaa vaan viikonpäivää jolloin ei ole töitä tai muuta kiireellistä asiaa, minulla ei ole moneen vuoteen ollut mitään erikoista jouluun liittyvää traditiota, jota noudatan.

Joskus aikaisemmin oli se, että kävin jouluna kirkossa yöllä, kun asuin ihan vieressä kirkkoa.

Lisäksi muutamana vuonna olen tehnyt piparkakkutalon, mutta viime vuonna ostamani aineet ovat koristeita lukuunottamatta kaapissa, eli jäi sekin tekemättä viime vuonna, jos vaikka tänä vuonna saisi ne koristeet kaupasta ja tekisi piparkakkutalon.

Koristeet taloon taisin syödä juhannuksena, itse taloa en koskaan syö. En tosin koristeitakaan, jos ne ensin on pölyyntynyt kuukauden tuossa senkinpäällä.

Tänä jouluna vietän joulua sisaren perheen kanssa kaukana kotoa, jos ei tule mitään estettä ja tietenkin lapsille täytyy muutama paketti tehdä.

Minä myönnän jouluilon on viennyt minulta se, että ei vaan kerta kaikkiaan kiinnosta juosta kaupoissa ja ihailla sitä tavara määrää, minulla on kaikkea ja aivan liikaakin. Lisäksi viimeismpinä vuosina puolisoni ei ole innostunut koskaan lähtemään kaupoille kiertämään. Olisikohan tapojen parantamisen aika?

Ei mitä suotta, monella muulla on kiire ja kamala painajainen jo nyt, kuinka viettää joulua. Ehkä se joulu tulee ilman suuria odotuksia ja hössötyksiä.