Mitä minulle jäi tai tulee jäämään mieleen vuodesta 2015?

Ainakin se, että erilaiset keskustelupalstat ovat täynnä ihmisten vihaa ja pahaa oloa, pelkoa, raivoa ja iloa ehkä.

Suomi on mielestäni alkanut näyttää jakautuneen kahtia, on hyvä osaisia ja huono osaisia.

Entä mitä minun elämäni??

Yhtä ja helppoa vastausta ei ole olemassa. Paljon on tapahtunut ja paljon olisi voinut tai saanut jäädä tapahtumatta.

Yksi asia on varma, elämäni kroonisen kivun kanssa jatkuu ja sen loppumiselle ei ole päivämäärää. Viimeksi muutamaa päivää ennen jouluaattoa olin viimeksi tapaamassa taas erikoislääkäriä.

Minä olen entistä enemmän väsyneempi, eli väsymys ei ole päässyt helpottamaan, henkisesti olen ehkä enemmän kuin koskaan kovilla. En muista, koska viimeksi olen tuntenut itseni näin uupuneeksi ja väsyneeksi. Ilo on ehkä muuttanut tai muuttamassa pois kodistani.

Minun pitäisi olla vähemmän väsynyt tai ainakin aktiivisempi, mutta en koe asian olevan näin.

Jos jotain pitäisi kertoa elämäni muutoksista, voisin kertoa sen, että henkilökohtaisen avustajan pitäisi ymmärtääkseni helpottaa arkisia asioita, kuten kauppa-asioinnissa ja kodin hoidossa. Lisäksi vapaa-ajan harrastuksissa.

Henkilökohtainen avustaja tuli elämääni tänä vuonna kesäkuussa ja minulla on käynyt jo aika montaa viheltäjää. Muutama todella mukava henkilö on käynyt ja itse olisin halunnut heidät pitää, mutta koska tämä tulee ostopalvelusopimuksella, on tämän palvelun tuottajallakin siihen jotain sanomista. Toivotaan, että löytäisin vielä sellaisen mukava ja työhönsä motivoitunen henkilön.

Kun näitä erilaisia henkilökohtaisia avustajia on ollut, minusta on joskus tuntunut siltä, että asia on toisin päin. Heiltä tulee viimehetken peruutuksia. Minä en aina voi muuttaa suunnitelmaa ja pysty joustamaan ja ei ole aina kivaa huomata, että asia ei onnistukkaan.

Lisäksi on tapahtunut, että avustajani tulee meille, mutta kertoo, että tekee asian, jos jaksaa tai viitsii. Suoritaa asian aivan toisella tavalla mitä olen pyytänyt ja ei kuuntele ohjeita. En aina ole tarkka, miten joku asia tehdään, mutta jos pyydän pilkkomaan porkkanan, niin en tarkoittanut, että haluan porkkanaraastetta. Näin kärjistäen.

Ota sitten rennosti asioita ja älä stressaannu.

Toinen lähtemättömän vaikutuksen tehnyt asia on, että minut ja minun kaksoisolento ollaan sekoitettu keskenään tai paremminkin minusta tehtiin kaksoisolentoni äiti. Siitä riitti sitten iloa minulle ja kaksoisolennolle, että ei sitten voinut paremmin vilkaista, jos ja kun täytyi tutkia kummankin Facebook profiili niin tarkkaan.

Uskomattominta oli se, että tämä kyseinen henkilö ei osannut lopettaa pyynnöistäni huolimatta ja vaati minua pyytämään anteeksi toisen tekemisiä.  Sitä en tule koskaan tekemään ja en tehnyt. Minä en vastaa toisen tekemisistä se on varma juttu. Olen aina ollut sellainen, että minä vastaan omista tekemisistäni ja sanoistani.

Mahtuu myös iloisiakin asioita tänäkin vuonna, kuten yhdet rippijuhlat, risteilyllä hyvässä seurassa, maakuntamatkailua myös hyvässä seurassa, löydöt kirpputoreilta (näistä on oma blogi), toisen sisareni muutto vihdoinkin toteutui, tapasin pitkästä aikaa nopeasti opiskeluaikaisen ystävä (vaihdoimme yhteystiedot toistemme kanssa) ja uusiin ihmisiin tutustuminen (vertaistuki). Paljon varmasti jäi mainitsematta ja jotkut asiat ovat vielä pahasti kesken, ettei niitä voi ja halua vielä kertoa. Uskon, että niistä varmasti tulen kertomaan, kun asian taas menevät eteenpäin ja voidaan kertoa. Etukäteen hehkuttaminen ei aina ole hyväksi.