Nyt on kulunut alle kaksi vuorokautta aikaa Pariisin tapahtumista.

Kaikenlaisia kirjoituksia on ollut lehdistössä, internetin keskustelupalstoilla ja varmasti kahvipöydissä.

Suomessa hallitus ja muut edustajat ovat vakuuttaneet huolestuneille kansalaisille, että ei ole syytä panikkiin.

Tietenkin riski vastaavanlaiseen toimintaan on olemassa, mutta kyllä euroopan alueella on aikaisemminkin ollut pommi-iskuja ja muita järjettömiä väkivallan tekoja.

Se, että tuomitsee itse teon on ihan järkevä juttu. Se, että kirjoitat erittäin kriittisen kirjoituksenkin on oikein, mutta se että lietsot vihaa internetin keskustelupalstoilla ei ole oikein. Jos joku erehtyy olemaan sinun kanssa eri mieltä on tämä toinen sinun mielestä ansainnut olla sinun likasanko.

Mieti hiukan pidemmälle asiaa.

Kirjoitat melkein rasistisen kirjoituksen internettiin.  Se jää elämään ja elää omaa elämää, olet ehkä jo hiukan muuttanut mielipidettä, tämä teksti on jäännyt internetiin ja sen löytää joku sinulle erittäin rakas ja tärkeä ihminen.  Miten luulet hänen uskaltavan kertovan sinulle, että on tekemisissa juuri kirjoituksen kohteen kaltaisen henkilön kanssa? Mahdollisesti tulisesti rakasktunut? Haluatko tietää, vai meneenkö ovi kiinni ja ei ikinä missään tekemissä hänen kanssa? Eikö sellainen elämä ole aika rankkaa?

En tietenkään voi olla ajatusten lukija, mutta minä ainakin voisin kuvitella sen ahdistuksen ja tunteen, kun miettii uskaltaako tai haluaako kertoa, että on ihastunut tai rakastunut eri uskontokunnan tai kultuurin edustajaan.